Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan suurin kemian- ja metallienjalostusteollisuuden keskittymä, koboltin ja sinkin tuotannossa olemme maailman suurimpien joukossa. Alueella toimii 16 tuotannollista yritystä sekä kuutisenkymmentä palveluyritystä. Kokkola ja Keski-Pohjanmaa ovat 1990-luvun laman jälkeisinä vuosikymmeninä nousseet Suomen menestyneimpien alueiden joukkoon niin työllisyyden, viennin kuin kasvunkin saralla.
Kokkolan suurin menestystekijä on Ykspihlajassa sijaitseva huippumoderni satama, jonka ansiosta kaupungissa voidaan harjoittaa raskasta vientiteollisuutta. Satama on Suomen suurin raaka-aine (bulk) satama, suurin transitoliikennesatama, suurin raideliikennesatama sekä viidenneksi suurin yleissatama. Satama sijaitsee suurteollisuusalueen välittömässä läheisyydessä.
Kokkolan suurteollisuusalueella on valmis infrastruktuuri ja toimiva, monipuolinen palvelutuotanto. Alueella on saatavilla teknisiä-, materiaali-, ympäristö-, terveys-, turvallisuus-, laatu-, hallinto-, laboratorio- ja paloturvallisuuspalveluita. Saatavana on myös runsaasti eri hyödykkeitä teollisuuden tarpeisiin.
KIPin alueelle on syntynyt vuosikymmenten aikana vahvoja synergioita yritysten kesken monella tasolla kuten prosessiteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä, keskitetyssä palvelutuotannossa ja toimintakulttuurien yhteisessä kehittämisessä erityisesti EHSQ-toiminteiden ympärillä. Alueinfran vahvuutena ovat energian ja muiden hyödykkeiden saannin turvaaminen lähes omavaraisesti sekä alueeseen integroidut satamatoiminnot ja muut keskeiset logistiikkamuodot.
Monipuolinen raaka-aineiden ja energian saatavuus on KIP:n tärkeimpiä menestystekijöitä!
Kokkolan kemianteollisuus on alallaan maailman huippua, ja usein tuotekehityksen ja tuotannonohjauksen työtehtäviin vaaditaan syvällistä erikoistumista. Kokkolan kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakunta ovat pyrkineet johdonmukaisesti rakentamaan kemianteollisuuden, prosessiteollisuuden ja kaivosalan koulutusta sekä tukemaan näiden alojen TKI-toimintaa.
Kemianteollisuuden teollisuusalueelle on tyypillistä, että yhdessä tehtaassa syntyviä sivutuotteita voidaan käyttää toisen tehtaan raaka-aineina. Lisäksi toiminnassa syntyy sähköä, kaukolämpöä ja höyryä, joita hyödynnetään sekä teollisuusalueella että sen ulkopuolella. Suurteollisuusalueen teollisuuslaitokset elävät teollisessa symbioosissa, jossa "toisen jäte on toisen aarre". Tehokasta kiertotaloutta on harjoitettu alueella jo vuosikymmeniä, ei ole siis kyse mistään trendi-ilmiöstä.